"Raamattutunti taskukoossa"
Jeesuksen sanoma on tarkoitettu jokamiehen evankeliumiksi. Sanoman ytimenä on Jeesuksessa tarjottu sielun lepo. "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon." "Tulkaa minun tyköni - niin te saatte levon sieluillenne." Muuan Messiaan hepreankielisistä salanimistä onkin "Menachem" eli lohduttaja.
Evankeliumi on levon sanomaa hätääntyneelle sydämelle
Jo profeetta Jesaja joutui 28. luvussa toistamaan useampaan kertaan aikansa uskonnollisten johtajien syntiä, jotka asettivat "käsky käskyn päälle ja läksy läksyn päälle". Tuo kehitys johti jo suunnilleen Jeesuksen aikoihin 613 käskyn ja kiellon yhteissäädöksen. Kuitenkin Jumalan tahto oli sanoa omilleen: "Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka." Uskon tuli johtaa uskovat oikeaan sielun lepoon. Israelissa on erikoisia "battei margooa" eli "sielunlepokoteja".
Evankeliumi on hyvä tie
Jeremia 6:16 kehoittaa: "Kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne."
Oppimme tulee olla hyvää oppia
1. Tim. 4:6 muistuttaa: "Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut."
Jumalan lapsi on vieroitettu murheistaan
Vieroittaminen merkitsee lapsen kohdalla sitä, että hän kykenee jo elämään tyytyväisenä ilman äitinsä rintaa. Uskovan kohdalla vieroittaminen merkitsee sitä, että emme ole enää "kiinni" murheissamme ja katkeruudessamme, vaan jaksamme jo katsella vaikeuksiemme yli. Muuan Jerusalemin lähettimme sai kuulla, että hänellä on vaikeaa laatua oleva ihosyöpä. Mutta hän sai tuskaansa vieläkin voimakkaamman sanoman Psalmista 131: "Totisesti minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa." Onko minulla tällainen uskon lepo?
Usko ei hätäile
Jesajan kirjan 28. luvussa puhutaan Siionin peruskivestä. Se on koeteltu kulmakivi ja lujasti perustettu: "Joka uskoo, se ei pakene." Hepreaksi sanotaan: "Ha-ma'amiin loo jachiish" - "Joka uskoo, ei kiirehdi." Alkukielen sana merkitsee "kiirehtimistä, hoppuilua ja hätäilemistä". Yletön hoppuilu ei ole uskon hedelmä. "Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne."
Usko on lujaa luottamusta
Muuan keski-ikäinen pappi kertoi jokin aika sitten pysähtyneensä Psalmien kirjassa tuon tuostakin jakeisiin, joissa ahdistettu ihminen turvaa ja luottaa Jumalaan. Samalla hän kysyi, mitä heprealaisia sanoja näissä yhteyksissä käytetään. Kyseessä on lähinnä kolme käsitettä: bothiim, chosiim ja somchiim. Ensimmäinen sana ilmaisee "rauhaa ja turvallisuutta". Toisen käsitteen takana on sana "chosen", mikä merkitsee "suojattua ja suljettua aarretta" ja "voimaa". Kolmas sana merkitsee "luottaa, nojata, painautua" ja sen johdannainen on mm. "smuchaa" - käsite, joka merkitsee "nojaa ja tukipylvästä".
Usko merkitsee sitä, että sisimmässämme on "suojattu ja suljettu" alue, jonne myrskyt eivät yllä. Saan nojata voimattomuudessani Jumalan mahdollisuuksiin, mikä antaa minulle turvallisuuden tunnon ja rauhan.
Ystäväni, jos pelkäät vastuksia, vastuuta ja elämän koettelemuksia, älä hätäänny. Jeesus lupasi jo etukäteen: "Maailmassa teillä ON ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, minä olen VOITTANUT maailman."
Risto Santalan raamattuopetus Helsingin Raamattukoulu-lehden numerossa 1/69